tiistai 1. tammikuuta 2013

Uusivuosi ja muuta löpinää

Viimeyönä vaihtui vuosi sitä sen ihmeellisemmin juhlistamatta. Mutta olisinhan voinut ehkä ottaa edes muutaman kuvan tänne blogiin laitettavaksi. En kuitenkaan kanniskellut edes puhelinta koko päivänä. Olin hyljännyt sen omaan huoneeseeni yläkertaan. 
   Mutta tosiaa, uusivuosi vaihtui mukavassa seurassa hyvän ruoan parissa. Itsetehtyä pitsaa kaikilla mahdollisilla ja mahdottomilla täytteillä. Oli pekonia ja jauhelihaa, tomaattia tuoreena ja kuivattuna, kahta eri juustoa, suolakurkkua, normi ja punasipulia ja valkosipulia, ja varmaan vielä jotain. Hyvää oli ja lisäksi vielä herkku salaattia. 
   Raketteja meillä ei ole oikeastaan koskaan ollut tapana ampua, ja mitä turhia. Naapurit tehköön sen meidän puolesta, ikkunasta on sitten hyvä katsoa lämpimässä kun toiset ampuvat rahaa taivaalle. Ainakaan tänävuonna ei olisi yhtään tehnyt mieli mennä ulos pällistelemään satavaa taivasta. 
    Miesten mennessä saunaan, meikä päätti mennä nukkumaan kun ei enään yksin jaksanut valvoa. Unirytmiä olen yrittänyt vahtia, ettei se ihan lähtisi rönsyämään, mutta toisin on tainnut käydä. Iltaisin tahtoo aina valvoa ja lukea ja sitten aamulla sänky tuntuu niin mukavalta paikalta, ettei sieltä jaksa nousta heti kun herää, vaan jatkaa unia vielä pariinkin otteeseen. Mikäs siinä, mutta huomenna olisi taas aikainen herätys töihin, saas nähdä kuinka pääsen ylös. 
    Hieman tykkää taas rönsyillä tää kirjoittaminen, kun vaan kirjoittaa mitä päähän tulee. Toisinaan sellainen kirjoitus kuitenkin auttaa selvittämään ajatuksia ja jotenkin tulee rennompi olo kun saa vain juoksuttaa sormia näppäimillä. Jos haluaisin blogilleni enemmän lukijoita, kiinnittäisin ehkä hieman enemmän huomiota sisältöön. Mutta toisaalta ehkä pidän blogia nimenomaan päiväkirjana itselleni, niin sillä ei ole niin väliä. 
   Tänään ratsastamaan aikaistetusti jo kuudelta eli tallille tieni vie jo viideksi. Tänään olisi juuri sellainen fiilis, että haluaisi tehdä jotain erittäin repäisevää ja erillaista. Kuten hypätä esteitä ilman satulaa, tai voisi mennä westerniä tai jotain vastaavaa. Ehkä oikeasti tyytyisin jopa pelkkää mastolenkkiin, tosin kelin puolesta ei kiitos. Jotain erillaista kuitenkin kaipaan kuin vain uran kiertämistä. Toivon vauhdikasta tuntia ilman pelkoa putoamisesta. Ja kun ajattelee, niin tahdon, että tämä vuosi toisi mukanaan täysin uudettuulet. Oppisin tekemään asioita paljon spontaanimmin, olisin muutenkin aktiivisempi ja liikunnallisempi, rohkea ja sosiaalisempi. Haluaisin lähteä pitkälle matkalle hyvän ystävän kanssa. Kovasti houkuttelisi lähteä kesällä unkariin hevosvaellukselle. Haluan tehdä uusia asioita. Toivottavasti tämä toiveajattelu heräisi edes osittain eloon. Elävöittämään normaalia, turvallista elämääni. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti