Yösirkus - Erin Morgenstern

(http://www.risingshadow.fi/library/book/6560-yosirkus)

Aivan mahtavaa! Parasta, mitä olen ehkä ikinä lukenut. Olin kirjastossa etsimässä jotain ihan muuta, mutta kun sitä ei sitten ollutkaan, silmääni pisti tämä salaperäinen opus. Jo kirjan nimi ja kansi herättivät mielenkiintoni. Vielä pikainen takakannen vilkaisu sai minut vakuuttuneeksi, että tämä on todella lukemisen arvoinen kirja. Ja näinhän se nousi ensimmäisiltä sivuilta lähtien ehdottomaksi suosikiksi. Ja mitä pidemmälle luin, sitä voimakkaammaksi tunne kasvoi.  Tämän postauksen kirjoittaminen tuntuu kuitenkin todella vaikealta. Miten pystyisin kuvailemaan kirjan hienoutta omin sanoin? Tuntuu kuin, mitä tahansa kirjoitankin, se ei vain tunnu oikalta, eikä tee kunniaa kirjalle. Mutta yritetään. Toivon, että mahdollisimman moni kuitenkin innostuu ja päättää lukea tämän.

  

Sirkus saapuu varoittamatta.

Siitä ei ilmoiteta etukäteen,

kaupungin lyhtypylväisiin tai

ilmoitustauluille ei ilmesty julisteita,

paikallisessa lehdessä ei ole mainosta tai mainintaa.

Se vain yksinkertaisesti on paikassa,

joka vielä eilen oli tyhjä.

Yösirkus on kirjoitettu todella kauniisti ja lumoavasti, sitä lukiessani pystyin todellakin näkemään itseni kulkemaan sirkuksen värittömille kujille. Etsisin kaikkein perimmäisiä, piilossa olevia pieniä telttoja. Jäisin melkein koko yöksi ihmettelemään ja tutkimaan vain yhtä telttaa. Ja kun aamu alkaisi sarastaa, toivoisin maailman pysähtyvän. Ja toivoisin, että sirkus olisi paikoillaan vielä seuraavana yönä. Kuka tarvitsee elokuvia, kun on tämän kaltaisia kirjoja?

Eletään vuotta 1873, kun taikuri Prosperon ovelle ilmestyy pieni tyttö. Prosperon oma tytär, Celia, jota hän ei ole koskaan ennen tavannut. Tytöllä on huomattavia maagisia kykyjä, joten hän päättää alkaa kouluttamaan Celiasta entistä taitavampaa ja voimakkaampaa. Hän päättää lähettää tyttärensä mukaan arvoitukselliseen kilpaan. Prospero ja harmaapukuinen mies sopivat, että kilpa alkaa kunhan molempien kilpailijat ovat valmiit. Harmaapukuinen mies adoptoi pelaajakseen orvon Marcon, ajatellen sen olevan parasta pojalle, kävipä pelissä kuinka tahansa. Pelikentäksi valikoituu julkinen areena Prosperon tahdosta. Vuosia myöhemmin peli alkaa Le Cirque des Rêvesissä, Unelmien sirkuksessa.  

Sirkus on oiva tapahtumapaikka taikuutta koskevaan mittelöön. Siellä molemmat osapuolet voivat vapaasti esitellä omia taitojaan, venyttää todellisuutta mielensä mukaan. Antaa yleisön luulla, että se on vain illuusiota, silmänkääntö temppuja. Molemmat pistävät parastaan, luovat uusia telttoja ja pitävät kaiken kasassa. He luulevat, että vain sillä on väliä, että vain heidän voimansa punnitaan ja lopulta voimakkaampi julistetaan voittajaksi. Se ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista. Irrottautuakseen pelistä, he molemmat joutuvat ottamaan järjettömän riskin ja ponnistamaan voimansa äärimmilleen. Kukaan muu ei ole ikinä ennen onnistunut siinä, mihin he pistävät kaiken toivonsa.

Teksti on jaoteltu erillaisiin pätkiin. Suurin osa on kerrottu kuin missä tahansa kirjassa kaikkitietävän kertojan näkökulmasta, mutta virkistävänä ja erillaisena koin pätkät jotka kerrottiin lukijan kautta. Siitä syntyy ovelasti illuusio, että todella on itsekkin sirkuksessa katsomassa ja kokemassa sen taijan. 

Lukunäytteeksi olisin voinut valita oikeastaan minkä tahansa kohdan kirjasta, mutta päädyin valitsemaan tämän viisauden salaisuuksista. Ehkä syynä on osittain se, etten muistanut merkitä muita todella hienoja kohtia, sillä olin niin lumoutunut. Ei kesken sellaisen kohdan aleta kaivamaan mitään lappuja merkiksi.  

Lukunäyte s.177:

''Salaisuuksissa piilee voimaa'', Widget aloittaa. ''Ja se voima heikkenee, jos salaisuudet jaetaan, joten ne kannattaa säilyttää visusti tallessa. Todellisten, tärkeiden salaisuuksien kertominen muille, vaikka vain yhdelle ihmiselle, muuttaa niitä. Vielä huonompi vaihtoedto on kirjoittaa ne ylös. Kuka tietää, kuinka monet silmäparit näkevät ne paperilla, vaikka olisi miten varovainen tahansa. Joten, jos jollakulla on salaisuus, se kannattaa oikeasti pitää omana tietona sekä salaisuuden että oman itsensä vuoksi.''

   ''Muun muassa siksi maailmassa on nykyään vähemmän taikaa. Taikuus on loppujenlopuksi salaista ja salaisuudet ovat taijanomaisia. Vuosikausia taikoja on jaettu ja opetettu ja vielä pahempaakin. Taijat ovat heikentyneet, kun niitä on kirjoitettu hienoihin kirjoihin, jotka pölyyntyvät ajan kuluessa. Niiden voimat ovat huvenneet vähä vähältä. Se on ollut ehkä pakon sanelemaa muttei väistämätöntä. Kaikille sattuu virheitä.''

-Miia