Koska eihän nyt enää illalla jaksa pitää runsashelmaista prinsessamekkoa, niin päälle vaihdetaan jotain hieman kevyempää ja helpompaa, mutta tyylikästä.
Joten pääsin tekemään ensimmäisenä kunnon asiakastyönä serkulle mekon wanhojen jatkoille. Malli tuli serkulta, joten siihen ei minun tarvinnut puuttua. Kerroin vain, millaisista kankaista kannattaisi tehdä.
Paperilla niin kovin yksinkertaiselta vaikuttava suunnitelma ei sitten kuitenkaan ollut niin yksinkertainen. Yläosan pitsi piti olla aluksi jotain muuta läpinäkyvää kangasta, vaikka sifonkia. Mutta koska eihän siitä mustasta sifongista mitään läpi näkynyt, kun sattui olemaan vain paksumpaa laatua.
Hankalinta oli kuitenkin kaavoittaa tuo selän pitsi. Kokeilussa tein sen sifongista, eikä lopputulos ollut kovin edustava, saati ammattiylpeydelle sopiva. Aikani sitä pohdin turhautumisen kera, kunnes vain uutta yritystä kehiin. Pitsi toimii tässä kyllä paljon paremmin, sillä se on kovempaa ja pysyy muodossansa, toisin kuin sifonki, joka on melko lörö-kangasta. Vielä nuo vinonauhat reunoissa varmasti lisää ryhdikkyyttä.
Mutta hienohan siitä tuli, ja ennenkaikkea asiakas oli erittäin tyytyväinen. Taisi sanoakkin, että hänellä on nyt kyllä kaikista hienoin mekko. Siitä en tiedä, mutta ei ainakaan kenelläkään muulla ole samanlaista.
-Miia
ps. pitäisi varmaan perustaa oma yhden naisen mekkotehdas yläkertaan, ja alkaa näitä kolttuja myymään. Muutaman kerran olen tämän idean kuullut muidenkin suusta, mutta mahtaisiko olla millään tasolla edes järkevää?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti