Lähtö

Ei, en minä ole mihinkään löhdössä. Käytii perjantaina katsomassa kaverin kanssa kansallisteatterilla WHS:n Lähtö. Vaikka jouduttiinkin pulittamaan siitä opiskelija hinta 13€, sillä ystäväliput eivät kelvanneet vierailu esitykseen. Ei se sinäänsä paha ollut, vain 7€ enemmän.
   Vuonna 2002 perustettu WHS on suomen kansainvälisesti menestynein visuaalisen teatterin ryhmä. He ovat kiertäneet yli 30 eri maassa.  
   Oli muuten aika mielenkiintoinen kokemus. Hieman reilu tunti täynnä illuusioita. Lavalla nähdään toisistaan vieraantunut pariskunta, joka harhailee unenomaisessa maailmassa, keskellä kuvia ja illuusioita. Arvoituksellisen teoksen tunnelmat vaihtelevat absurdin huumorin ja tragedian välimaastossa. Kun unohtaa katsojana yritykset selvittää kuinka illuusiot toimivat, pystyy esityksestä nauttimaan täydellisesti. Sukeltaa syvälle tunteiden myllerrykseen yhdessä mykän pariskunnan. 
   Ystäväni mielipide esityksestä erosi huomattavasti omastani: hänen mielestään oli äärimmäisen häiritsevää kun juonesta ei saanut mitään irti. Pelkkiä illuusioita toisen perään. En tiedä, kuinka tekijät olivat ajatelleet kokonaisuuden, että oliko siihen piilotettu jokin juoni, jonka ehkä vain tarkkaavaiset kokeneet katsojat voivat hahmottaa. Luulen siinä kuitenkin olleen jokin idea, vaikka se nyt hieman jäi pimentoon.
   Ainakin kokemus oli inspiroiva, jos ei muuta. Sisälläni heräsi jälleen se pieni hullu näyttelijä, joka haluaa itsekkin kokeilla jotain vastaavaa. Todennäköisesti paljon pienemmässä mittakaavassa, mutta kuitenkin. Haluaisin tuoda näyttämölle illuusioita ja niiden kautta erillaisia tunteita kuin vain perinteisellä näyttelemisellä. Haluaisin tehdä jotain sirkuksen kaltaista ja yhdistellä tanssia ja akropatiaa. Haaveilla aina saa, vaikka toistaiseksi näyttää epätodennäköiseltä. Olemmehan me Sisarlaiset vain tavallisia ihmisiä ilman sen ihmeellisempiä voimia ja energioita. Mutta jos joskus? 

-Miia