Voi ei, kuinka vaikeaksi lukeminen jälleen on osoittautunut. Jotenkin taas vaan ollut niin epäkiinnostunut fiilis lähes kaikkea kohtaan. Eikä siis koske vain lukemista vaan myös neulomista. Tämän kirjan lukemiseen meni melkein se 2 kuukautta, mutta sainhan sen viimein luettua ja palautettua. Palauttaessani ajattelin, että ei nyt lainata seuraavaa, jos sitäkään ei saa luetuksi, mutta niin se vain tarttui mukaani. Upsista.. no, ehkä se lukuinto sieltä taas löytyy, ei se kovin kauan voi kadoksissa olla.
Mutta lukemattomuus ei todellakaan johtunut siitä, että olisi ollut huono kirja. Päinvastoin, todella mielenkiintoinen, jatkoi hyvin ensimmäisessä osassa alkanutta seikkailua. Alussa luinkin ihan ahkerasti, mutta sitten vain tuli jokin lukko vastaan.
Eragon lähtee Aryan opastamana haltioiden luokse Ellesméraan saattamaan koulutuksensa lohikäärmeratsastajana päätökseen. Hänen koulutuksellaan on kiire, sillä sota kuningas Galbatorixia vastaan on syttymässä. Eragonin on siis nopeasti sisäistettävä paljon tietoa ja opittava hallitsemaan sitä. Kaikki tuntuvat varaavan kaiken toivonsa Eragoniin, lohikäärmeratsastajaan, hänellä ei ole varaa epäonnistua, vaikka hetkittäin epäilykset ja fyysinen kestämättömyys meinaavat lannistaa.
Myös Eragonin serkku Roran joutuu keskelle taisteluita, tietämättä aluksi itsekkään mistä on kyse, kun kuninkaan joukot hyökkäävät Carvahalliin. Selviää, että sotilaat ovat etsimässä juuri Rorania, päästäkseen Eragonin jäljille. Roran ja koko Carvahallin väki laittavat kuitenkin sinnikkäästi kanpoihin sotilaille ja ra'zaceille. Lopulta useiden taisteluiden jälkeen ra'zacit vievät Roranin kihlatun Katrinan ja tämän isän Sloanin, joka kavalvi Carvahallin kertomalla Roranin sijainnin. Kyläläisillä ei ole enään muuta vaihtoehtoa kuin lähteä vaaralliselle matkalle kauas etelään Surdaan. Roran toivoo löytävänsä Vardenit ja saavansa heiltä apua Katrinan pelastamisessa.
Koko sarja: Eragon
Mutta lukemattomuus ei todellakaan johtunut siitä, että olisi ollut huono kirja. Päinvastoin, todella mielenkiintoinen, jatkoi hyvin ensimmäisessä osassa alkanutta seikkailua. Alussa luinkin ihan ahkerasti, mutta sitten vain tuli jokin lukko vastaan.
Eragon lähtee Aryan opastamana haltioiden luokse Ellesméraan saattamaan koulutuksensa lohikäärmeratsastajana päätökseen. Hänen koulutuksellaan on kiire, sillä sota kuningas Galbatorixia vastaan on syttymässä. Eragonin on siis nopeasti sisäistettävä paljon tietoa ja opittava hallitsemaan sitä. Kaikki tuntuvat varaavan kaiken toivonsa Eragoniin, lohikäärmeratsastajaan, hänellä ei ole varaa epäonnistua, vaikka hetkittäin epäilykset ja fyysinen kestämättömyys meinaavat lannistaa.
Myös Eragonin serkku Roran joutuu keskelle taisteluita, tietämättä aluksi itsekkään mistä on kyse, kun kuninkaan joukot hyökkäävät Carvahalliin. Selviää, että sotilaat ovat etsimässä juuri Rorania, päästäkseen Eragonin jäljille. Roran ja koko Carvahallin väki laittavat kuitenkin sinnikkäästi kanpoihin sotilaille ja ra'zaceille. Lopulta useiden taisteluiden jälkeen ra'zacit vievät Roranin kihlatun Katrinan ja tämän isän Sloanin, joka kavalvi Carvahallin kertomalla Roranin sijainnin. Kyläläisillä ei ole enään muuta vaihtoehtoa kuin lähteä vaaralliselle matkalle kauas etelään Surdaan. Roran toivoo löytävänsä Vardenit ja saavansa heiltä apua Katrinan pelastamisessa.
Koko sarja: Eragon
Esikoinen
